Meet the Finns in Finland
Services
Media
Inquiries
Hosts
Quality and Company Responsibility
Feedback - Palaute
Guests’ comments
News
Contact Us
In Finnish
Photogallery
Ohjelmaa ulkomaalaisille
Tietoa vierailuisäntänä toimimisesta
Ilmoittudun isäntien inforinkiin
Ekovinkkejä
Koulutusohjelmia
Julkaistuja lehtijuttuja
Kirsti Sergejeff
Ekovinkkejä
Tästä Ekovinkki-kokoelmasta saat hyvin käytännönläheisen ohjeen niihin perusasioihin, joista Sinulla on ehkä jo entuudestaan vahvat ja vakiintuneet toimintamallit.
"Uskon kuitenkin, että monella kodilla olisi vielä parannettavaa ympäristön kannalta vastuullisempia toimintamalleja mietittäessä”, arvelee ohjeistuksen laatija Katri Lindström.

 
 
Suosi kasvispainotteisia, lähellä tuotettuja ja puhtaita tuotteita ruoan valmistuksessa. Hanki, valmista ja säilytä ruokaa oikein.
 
Vaikka ruoka onkin sekä nautinto että välttämättömyys, kuormittaa ruoantuotanto merkittävästi ympäristöä. Erityisesti lihantuotanto kuluttaa valtavasti energiaa ja pakottaa usein tehostamaan tuotantoa, mikä johtaa usein eläinten huonoon kohteluun. Lisäksi yhden eläinproteiinikilon tuottamiseksi tarvitaan moninkertainen määrä kasviproteiinia, joka syötetään karjalle. Ei ole kestävää kierrättää proteiineja eläinten kautta, sillä ihminen voisi hyödyntää kasviproteiinin suoraankin. Tällöin karjalle tarkoitettua maata tarvittaisiin huomattavasti vähemmän. Nyt karjan rehuntarve ja laidunnus tuhoavat sademetsiä ja aiheuttavat eroosiota. Karjatalouden kasvihuonekaasupäästöt ovat maailmanlaajuisesti liikennettäkin suuremmat. (WWF 2009. Ekovinkit.)
 
Kannattaa suosia kasvispainotteista ruokaa sekä kalaa. Etsi kotimaisia, lähellä tuotettuja sesonkituotteita sekä luomutuotteita ja reilun kaupan tuotteita. Lähellä tuotettuja kotimaisia juomia voivat olla esimerkiksi puhdas vesi, maito, suomalaisista marjoista valmistetut mehut sekä viljapohjaiset juomat kuten olut ja Koskenkorva. Talvella kasvihuoneissa kasvatetut vihannekset eivät ole ilmastoystävällinen vaihtoehto, mutta esimerkiksi juureksia voi hyvällä omalla tunnolla tarjoilla ympäri vuoden. Kalaruoissa kannattaa suosia kotimaista kalaa, mutta jättää uhanalainen Itämeren villi lohi ostamatta. Osta vain kaloja, jotka ovat selvästi suurempia kuin niiden lajikohtainen alamitta määrää. Kalakantojen säilymisen kannalta on tärkeää, että kalat ehtivät kasvaa kyllin suuriksi kuteakseen vähintään kerran, ennen kuin ne pyydetään. Tiedustele kauppiaalta kalan alkuperää. Suosi paikallisten kalastajien pyytämää kalaa. Kun ostat ulkomaista kalaa, kysy MSC-ympäristömerkillä merkittyä kalaa. MSC (Marine Stewardship Council) on kansainvälinen säätiö, joka edistää kestävää kalastusta maailman merissä. (WWF 2009. Ekovinkit.)
 
Suunnittele ruokaostokset etukäteen ja hanki helposti pilaantuvia elintarvikkeita vain lähiajan tarpeeseen. Vertaile elintarviketuotteiden pakkauksien materiaalin määrää. Irtomyynnistä saa tuotteita juuri tarvitsemansa määrän ja pakkausmateriaalia säästyy. Vältä yksittäispakattuja tuotteita ja pullovettä. Vältä myös turhan ruoan hankintaa ja ylimääräisen ruoan valmistamista. On kuitenkin ekotehokkaampaa valmistaa isoja ruoka-annoksia kerralla ja esimerkiksi pakastaa osa. Säilytä ruoka oikeassa lämpötilassa. Suosituslämpötila jääkaapissa on +2-5 ºC ja pakastimessa noin -18 ºC. Säilyttämällä oikein vähennät hävikkiä. (YTV 2009 Fiksu tuottaa vähemmän jätettä.)
 
Tee ruokaa aina mahdollisimman puhtaista raaka-aineista, mielellään luomuaineksista, ja vältä kemikaaleja. Pese tai kuori hedelmät ja vihannekset ennen syömistä. Ruoanvalmistuksessa on hyvä olla mahdollisimman huolellinen, jottei tuhlaa raaka-aineita tai esimerkiksi polta ruokaa pohjaan tai valmista sitä muuten käyttökelvottomaksi. Vältä myös ruoan pilaantumista ja käytä valmis ylimääräinen ruoka mahdollisuuksien mukaan toisen aterian raaka-aineena. Älä heitä ruokaa pois. (WWF 2009. Ekovinkit.)
 
 
Siivoa niin, että sekä kotisi että ympäristö pysyvät puhtaina.
 
Kodinhoidossa kannattaa kiinnittää huomiota ympäristöystävällisyyteen. Pesu- ja puhdistusaineet kulkeutuvat jätevesien mukana vesistöihin, joissa ne voivat aiheuttaa rehevöitymistä ja hajotessaan muodostaa myrkyllisiäkin yhdisteitä. Siivoamisessa kannattaa siis käyttää ympäristöystävällisiä ja ympäristömerkittyjä puhdistusaineita ja välttää tuotteita, jotka sisältävät voimakkaita kemikaaleja ja antibakteerisia aineita, kuten triklosaania sekä synteettisiä hajusteita ja fosfaattia. Käytä myös mietoa yleispuhdistusainetta voimakkaan erikoispuhdistusaineen sijaan, jos siivottava kohde ei ole kovin likainen. Etikkaa voi käyttää yleispuhdistusaineena. Sillä voi pestä muun muassa ikkunat ja wc-pöntöt ja poistaa kattiloista kalkki- ja kivennäistahrat. Käytä mieluummin saippua- ja suopapohjaisia pesuaineita kuin synteettisiä tensidejä sisältäviä aineita. (WWF 2009. Ekovinkit; HYY 2009; Ympäristömerkki 2009.)
 
Kun siivoaa ahkerasti, lika ei ehdi pinttyä eikä sen puhdistamiseen tarvitse vahvoja kemikaaleja. Hankaamalla ja antamalla pesuaineen vaikuttaa tarpeeksi pitkän ajan voi myös helposti vähentää vahvojen kemikaalien tarvetta. Älä päästä pesuaineita suoraan vesistöihin. Esimerkiksi matot kannattaa pestä rannalla tarpeeksi kaukana vedestä, jotta pesuvedet imeytyvät maahan. Suosi tuulettamista keinotekoisten ilmanraikastimien ja turhan pesemisen sijaan. (WWF 2009. Ekovinkit.)
 
Siivousvälineenä on hyvä käyttää mikrokuituliinoja ja -moppeja. Ne ovat pitkäikäisiä ja niiden hankausteho on hyvä eikä pesuainetta tarvita välttämättä lainkaan vaan pelkkä vesi riittää. Silloin kun pesuainetta tarvitaan, on se hyvä annostella harkiten sillä usein pienikin määrä riittää. Valitse pesuaineissa uudelleentäytettävät pullot ja pakkaukset ja hanki vaihtopäiset siivous- ja puhdistusvälineet. Siivoukseen kuluu aina myös vettä. Koska Suomessa ei ole pulaa vedestä, ympäristön kannalta merkityksellisintä on lämpimän veden kulutus, sillä veden lämmittäminen vaatii paljon energiaa. (Asikainen 2006, 43; YTV. 2009. Fiksu tuottaa vähemmän jätettä; Ympäristömerkki 2009.)
 
 
Säästä sähköä, lämpöä ja vettä. Seuraa energiamerkintöjä ja käytä vihreää sähköä. Suosi valinnoissasi mahdollisimman lähellä valmistettuja ja kestäviä tuotteita.
 
Kotitalouksien energiankulutus voidaan jaotella välilliseen ja välittömään kulutukseen. Välittömään kulutukseen lasketaan mukaan esimerkiksi asuntojen lämmitys, auton polttoaineen kulutus ja lämpimän veden käyttö. Välilliseen energiankulutukseen kuuluu ostettujen tavaroiden ja palvelujen koko valmistusketjun aiheuttama kulutus, mikä usein tilastoidaan teollisuuden käyttämäksi energiaksi. Lopulta teollisuuden tuotanto kuitenkin linkittyy aina myös yksityiseen kulutukseen. Suurin osa energiavirroista tapahtuukin yksityisen kuluttajan kannalta niin sanotusti piilossa. Tästä huolimatta yksityinen kuluttaja voi vaikuttaa myös näihin energiavirtoihin omilla kulutustottumuksillaan ja -valinnoillaan, esimerkiksi valitsemalla mahdollisimman lähellä valmistettuja ja kestäviä tuotteita ja seuraamalla energiamerkintöjä. (Motiva Oy 2009. Koti ja asuminen.)
 
Ympäristön kannalta energiankulutuksen vähentäminen on merkittävää. Sähköä voidaan säästää ilmastoinnin, kiinteistötekniikan, valaistuksen ja laitehankintojen optimoinnilla ja oikeilla käyttötavoilla. Sähkön- ja vedenkulutuksen seuranta auttaa havaitsemaan mahdolliset tekniset ongelmat ja korjaamaan ne ennen kuin vaurioista ehtii syntyä mittavampia lisäkustannuksia. (Asikainen 2006, 33.)
 
Jääkaappia, pakastinta, astianpesukonetta tai pyykinpesukonetta hankittaessa kannattaa kiinnittää huomiota laitteen energiankulutukseen ja valita A-energialuokan laite. Hankinnan lisäksi lopulliseen sähkönkulutukseen vaikuttavat huomattavasti myös laitteen sijoitus ja käyttö. Kylmälaitteen sijoittaminen uunin viereen saattaa jopa kaksinkertaistaa sen energiankulutuksen ja lyhentää sen käyttöikää. Vapaata ilmankiertotilaa on oltava laitteen takana ja yläpuolella valmistajan ohjeiden mukaisesti. Pöly jääkaapin takana olevissa lauhduttimen putkissa lisää energiankulutusta ja laitteen syttymisvaaraa. Nykyiset astianpesukoneet säästävät vettä ja energiaa, minkä seurauksena pesuohjelmat ovat pitkiä. Oikeilla käyttötavoilla energiankulutusta voi vielä vähentää. Astianpesukoneessa kannattaa pestä vain täysiä koneellisia, eivätkä kahvikupit vaadi tehokkainta pesuohjelmaa. Pyykkiä pestessä annostele pesuaine oikein ja valitse mahdollisimman alhainen veden lämpötila. Pese aina täysiä koneellisia. (Asikainen 2006, 39-40; Ympäristömerkki 2009.)
 
Hankittaessa uusia sähkölaitteita kannattaa aina miettiä ensin kuinka välttämättömiä nämä hankinnat ovat. Jos kuitenkin päädytään ostamaan uusi laite, tulisi sen olla mahdollisimman laadukas ja pitkäikäinen. Aktivoi sähkölaitteiden energiansäästöasetukset ja sammuta tietokone ja muut sähkölaitteet käytön jälkeen päävirtakytkimestä kokonaan, jos niitä ei käytetä pariin tuntiin. Sammuta tietokoneen näyttö lyhyemmänkin tauon ajaksi, vaikka tietokoneen keskusyksikkö olisi päällä. Käytä verkkovirtaa, jos mahdollista. Paristojen ja akkujen valmistamiseen kuluu enemmän energiaa kuin niistä saadaan. Vaihda kertakäyttöparistot ladattaviin paristoihin laitteissa, jotka ovat jatkuvassa käytössä. Ladattavista paristoista ja akuista suositeltavimpia ovat nikkelimetallihydridi- tai litiumakut. Vältä elohopeaa, kadmiumia tai lyijyä sisältäviä paristoja ja akkuja. Ota matkapuhelimen laturi pois seinästä, kun et lataa puhelinta. (Asikainen 2006, 87; WWF 2009. Ekovinkit.)
 
Myös yksityisten perheiden on nykyisin oikeus valita, miltä energiayhtiöltä ja millä tavoin tuotettua sähköä ne ostavat. Suomen luonnonsuojeluliiton Norppa suosittelee ekoenergiaa -merkintä osoittaa, että sähkö täyttää tietyt ympäristökriteerit. Ekomerkityksi energiaksi hyväksytään vain uusiutuvat energianlähteet: puu, biokaasu ja muut biopolttoaineet, tuuli- ja aurinkovoima sekä tietyin ehdoin vesivoima. Uusiutuvista lähteistä tuotettu sähkö aiheuttaa hyvin vähän hiilidioksidipäästöjä, ja onnettomuusriski on pieni toisin kuin esimerkiksi ydinvoimalla tuotetun sähkön kohdalla. Uusiutuvat energiavarat ovat kotimaisia ja usein paikallisia, joten niiden käyttö tarjoaa työtä suomalaisille. Niiden ympäristövaikutuksia on yleensä helppo kontrolloida verrattuna kaukaa tuleviin polttoaineisiin. (Motiva Oy 2009. Koti ja asuminen; Norppaenergia 2009; Vihreän sähkön edistämiskampanja 2009; WWF 2009. Ekovinkit.)
 
 
Lajittele ja kierrätä kaikki jätteet. Lajittele jätteet oikein.
 
Kaatopaikalle joutuu arvokkaita luonnonvaroja ja raaka-aineita, jotka voitaisiin hyödyntää kierrättämällä. Noin kolmasosa yhdyskuntajätteestä on eloperäistä jätettä, josta suuri osa päätyy muun kierrätettävän jätteen kanssa kaatopaikalle. Eloperäinen jäte eli biojäte on pääasiassa elintarvikejätettä, joka on kokonaisuudessaan biologisesti hajoavaa, kiinteää ja myrkytöntä. Biohajoavasta jätteestä kaatopaikalle joutuu edelleen yli puolet. Mädäntyessään kaatopaikalla biojätteestä vapautuu metaania, joka on yksi pahimmista kasvihuonekaasuista. (Asikainen 2006, 94; YTV 2009. Jätehuolto.)
 
Ruoan valmistuksessa sekä aterian tähteistä syntyy usein biologisesti hajoavaa jätettä, joka voidaan käyttää hyväksi kierrättämällä. Suurin osa erikseen kerätystä biojätteestä muuttuu kompostoimalla mullaksi, joka otetaan hyötykäyttöön esimerkiksi viherrakentamisessa. Pääkaupunkiseudulla biojätekeräys on pakollista asuinkiinteistöissä, joissa on vähintään 10 asuntoa ja muissa kuin asuinkiinteistöissä, joissa biojätettä syntyy yli 50 kilogrammaa viikossa. Myös pienemmät kiinteistöt voivat tulla mukaan keräykseen. Biojäteastiat tyhjennetään vähintään kerran viikossa. Jos asuintalon pihalla on oma lämpö- ja jyrsijäeristetty kompostori, taloyhtiön ei tarvitse osallistua YTV:n biojätteen keräykseen. Omasta biojätteen kompostorista täytyy tehdä ilmoitus YTV:lle. Biojätettä ei kerätä alueellisissa keräyspisteissä hygieniasyistä, joten omakotitalossa asuvien perheiden kannattaa rakentaa oma kompostori biojätteelle. (Asikainen 2006, 105; YTV 2009. Jätehuolto.)
 
Biojäte tulee pakata maatuvaan pakkaukseen, jotta biojäteastia ei likaannu ja hajuhaitat vähenevät. Pakkaamiseen soveltuvat esimerkiksi sanomalehtipaperi, paperipussi, kartonkipakkaus (esim. muropakkaus, ei kuitenkaan pinnoitettu pakkaus, kuten maitotölkki), ikkunaton kirjekuori tai kaupasta ostettava biojätepussi. Biojätteeseen kelpaavat ruoantähteet, kahvin tai teen porot suodatinpapereineen, talouspaperi, paperiset lautasliinat, hedelmien ja vihannesten kuoret, hammastikut, kuivuneet ja pilaantuneet elintarvikkeet, kuihtuneet kukat ja kukkamulta. Biojätteeseen eivät kelpaa nesteet, lääkkeet, purukumi, tupakantumpit, lakaisuhiekka, pölynimuripussit eivätkä muut maatumattomat materiaalit (esim. muovit, metallit, lasit, nahka, pinnoitettu kartonki). (SITA 2009; YTV 2009. Jätehuolto.)
 
Biojätteen lisäksi myös muu jäte tulee kierrättää mahdollisimman tehokkaasti. Lajittele siis erikseen paperi sekä kuitu-, lasi-, ja metallipakkaukset. Sähkö- ja elektroniikkaromu sekä ongelmajäte on toimitettava erilliskeräykseen. Palauta aina myös kierrätettävät palautuspullot kierrätyspisteeseen. (Asikainen 2006, 101.)
Kuljetukset
 
Suosi henkilökuljetuksissa joukkoliikennettä.
 
Liikenteestä aiheutuvien päästöjen ympäristövaikutukset ovat globaaleja, ilmastonmuutosta aiheuttavia sekä myös alueellisia ja paikallisia. Kaikista Suomen kasvihuonekaasupäästöistä liikenteen osuus on noin viidesosa. Henkilöliikenteen osuus tästä on kaksi kolmasosaa, tavaraliikenteen kolmannes. Autojen hiilidioksidipäästöjä on vähennetty valmistajien kanssa tehdyillä sopimuksilla sekä kehittämällä ja ottamalla käyttöön vaihtoehtoisia polttoaineita ja uutta moottoritekniikkaa. EU:n komissio on ehdottanut uusien henkilöautojen keskimääräisten hiilidioksidipäästöjen vähentämistä direktiivillä. Autojen muista pakokaasupäästöistä on säädetty EU:n asetuksella, jonka vaatimukset kiristyvät asteittain. Liikennettä koskevat myös EU:n energiankäytön tehostamisvaateet. (Elinkeinoelämän keskusliitto 2009.)
 
Henkilöliikenteen päästöongelma on vakavasti otettava asia, johon Euroopan Unioni on jo puuttunut direktiiveillään. Paras tapa vähentää päästöjä on yksityisautoilun vähentäminen. Joukkoliikenne on kulkumuotona ympäristön kannalta henkilöautoa edullisempi. Linja-autojen moottoritekniikka on viime vuosina kehittynyt huimasti ja ero vanhojen savuttavien dieselbussien ja nykyisten vähäpäästöisten bussien välillä on suuri. Hyppääminen henkilöauton sijasta bussin kyytiin vähentää kasvihuonepäästöjä. (Pirkanmaan ympäristökeskus 2006; Ahlqvist & Heiskanen 2006, 63-64.)
 
Henkilökuljetuksissa kannattaa suosia julkisia kulkuneuvoja silloin, kun se on kuljettavan matkan ja julkisten yhteyksien puitteissa järjestettävissä siten, ettei vieraille koidu kohtuutonta vaivaa. Cosy Finlandin paketti Cosy Like-a-Local Evening on hyvä esimerkki julkisten kulkuneuvojen suosimisesta. Siinä vieraat kulkevat matkan isännän luokse juuri julkisia käyttämällä. Vaikka julkinen kulkuneuvo matkustusvälineenä ei pakettiin kuuluisikaan, voisivat isännät kuitenkin aina kertoa tästä mahdollisuudesta vierailleen. Kaikissa Cosy Finlandin välittämissä kutsuissa jo onkin automaattisesti ohjeet julkisella saapumiseen. (Cosy Finland 2009.)
 
Jos isännät järjestävät vieraille ohjelmaa, olisi heidän mahdollisuuksien mukaan hyvä suosia julkisia kulkuneuvoja liikkumiseen paikasta toiseen. Myös omassa jokapäiväisessä toiminnassaan julkiset olisi hyvä olla ensimmäisenä vaihtoehtona muun muassa työ-, ja koulumatkoilla sekä hankintamatkoilla valmistautuessaan vieraille järjestettävään illalliseen. (Cosy Finland 2009; Asikainen 2006, 50.)
 
Kirjallisuutta
 
Ahlqvist, K. & Heiskanen, E. 2006. Ekotehokkuus lapsiperheiden arjessa.
 
Asikainen, H-M. 2006. Toimiston ympäristöasiat.
 
Hyödyllisiä linkkejä
 
www.norppaenergia.fi
Norppa suosittelee uusiutuvaa energiaa
 
www.vaihdavirtaa.net
Vihreän sähkön edistämiskampanja 2009
 
www.sita.fi  
Auta ympäristöä voimaan hyvin. Kierrätä ja lajittele oikein
 
www.ytv.fi/fiksu
Fiksu tuottaa vähemmän jätettä.